KEHOLLISUUS JA RUUMIINKIELI
Opintopiirin luentotiivistelmä
Seksuaaliterapeutti Eija Heinonen

Kehotietoisuus:
Keho on älykäs , jos opimme tuntemaan sen kieltä. Tietoisuus omasta kehosta merkitsee, että otamme huomioon itsemme kokonaisuutena. Elämme kehomme kautta iloiten sopusoinnun ja kokonaisuuden tunteesta. Ilo on elämänhallinnan lisääntymistä eli elinvoimaa. Mitä täydellisempiä me olemme, sitä vähemmän ulkoiset asiat vaikuttavat meihin.

Tietoisuus omasta kehosta rauhoittaa mielen ja herättää aistit.
Kun ruumis ja mieli toimivat tasavertaisina kumppaneina, koet uuden kokonaisuuden tunteen. Tunnet itsesi paljon myönteisemmäksi ja elävämmäksi, koska elinvoima virtaa sinussa vapaasti. Kun tunnustelun avulla opit tuntemaan kehoasi paremmin, niin tiedät kuka olet ja mitä tunnet. Itsensä aistiminen on läheisesti yhteydessä vartalon tietoisuuden kanssa. Saadessasi uuden yhteyden oman sisimpäsi kanssa opit myöntämään tunteesi, niin voit kohdata avoimemmin kumppanisi kuin ystäväsikin. Näin myös itsekunnioitus lisääntyy, joka on parasta mitä ihminen voi toivoa. Tällöin ihminen saavuttaa elämänilon, jonka lisääntyminen on aina hyväksi.

Ruumiinkieli:
Ruumiinkieli on avointa ja luotettavaa, eikä sen viestejä pysty muuttamaan. Ruumiin omaa kommunikaatiota ovat tunteet ja reaktiot.

Ilmaisun elementtejä:
1. Kosketus on ensimmäinen toimiva aistimme. Kosketuksen avulla haemme mielihyvää, joka luo rakkautta, mukavuutta ja kiintymystä. Jos kosketus synnyttää turhautumista, niin turvallisuutemme on uhattuna ja mielihyvään liittyy tuskaa. Tällöin ihminen vetäytyy pois tai kehittää puolustuksia joihinkin kehon osiin vähentääkseen tunteen voimaa, sekä voittaakseen ahdistuksen ja kivun.
2. Kehon asento heijastelee koko olemusta. Se kertoo miten on mukana elämässä ja kuinka ottaa maailman vastaan.
3. Hengitys kertoo elämäntavasta. Hengittäminen voi olla tahdonalaista että tahdosta riippumatonta. Se on silta tietoisen ja piilotajuisen maailman välillä. Syventämällä hengitystä voi muuttaa tuntemis- ja ajattelutapaa ja näin löytää uuden tasapainon ja rauhan.
4. Rytmi: Keho pyrkii noudattamaan hengityksen perusvirtausta ja sydämen rytmiä.
5. Liike ja liikkuminen ovat itseilmaisua.
6. Tilan käyttö, läheisyys ja etäisyys
7. Ilmeet, eleet ja tuntemukset
8. Jännitykset näkyvät yleensä lihasjännityksinä ja joustamattomuutena.

Lähteet: Lucy Lidell : Iloitse aisteistasi (1988)
Warpu Karjula: Luovat terapiamenetelmät luennot kehollisuudesta v. 2003
Prof. Juhani Pietarinen: Yleisöluento 4.3.03 Ilo ja suru