Suomen Seksologisen seuran terapiajaoksen ja Sexpo ry:n järjestämä opintopiiri
I kerta 5.2. 2003

Ensimmäisellä kerralla Sexpo Säätiön tiloihin Kamppiin kokoontui 18 innokasta opintopiiriläistä.
Seksuaaliterapeutti (aukt.) Heidi Valasti alusti ”haluttomuus”-teemasta, referoiden pääasiassa Helen Kaplania (1995) ja Elina Haavio- Mannilan ja Osmo Kontulan Seksin Trendit (2001) kirjaa. Tämän jälkeen haluttomuudesta keskusteltiin vilkkaasti yhden casen pohjalta ja osallistujien työkokemusten pohjalta.

Tiivistelmä alustuksesta:
H.Kaplanin (1995) jaottelun mukaan:
Seksuaalisen haluttomuuden ”lajit”:
1. Elinikäinen tai primaari seksuaalinen haluttomuus
2. Hankittu tai sekundaarinen haluttomuus

Seksuaalisen haluttomuuden ”laajuus”:
1. Yleinen seksuaalinen haluttomuus = totaalinen seksuaalinen anoreksia
2. Tilannekohtainen seksuaalinen haluttomuus = tiettyä partneria kohtaan, tiettyä seksuaalista toimintaa kohtaan

Seksuaalisen halun asteikko Kaplanin mukaan:
1. Hyperaktiivinen seksuaalinen halu (HSD, Seksuaalinen addiktio, DJ)
- pakonomaisuus
- kontrollin puute
- tyydytyksen tunteen puute
2. Normaali – korkea seksuaalinen halu (High-Normal SD)
- aktiivinen, normaali toiminta, korkea frekvenssi
- pystyy kontrolloimaan
- kumpikaan osapuoli ei ole ahdistunut halusta
3. Normaali – matala seksuaalinen halu (Low-N SD)
- ei spontaanisuutta, vaste riittäviin impulseihin, normaali toiminta, matalahko frekvenssi
- ei yl. ahdistusta kumppaneilla
4. Lievä seksuaalinen haluttomuus (Mild Hypoactive SD)
- ei spontaanisuutta, välttely, epätyydyttävä seks.toiminta, matala frekvenssi
- ahdistusta
- tarvitsee voimakasta ja pitkäaikaista kiihoketta
- usein tiettyä kumppania kohtaan
5. Vakava seksuaalinen haluttomuus (Severe HSD)
- ei spontaanisuutta, välttely, hyvin matala frekvenssi tai selibaatti
- ahdistusta
- seksuaalinen nautintokeskus suljettu, ei nautintoa lainkaan
- parisuhdeongelmat
6. Seksuaalisen aversion häiriö, seksuaalinen fobia (Sexual Aversion Disorder)
- aktiivinen vastahakoisuus, pelokas välttely, hyvin matala frekvenssi tai selibaatti
- pysyvä tai uusiutuva, voi olla totaalinen tai osittainen

HALUTTOMUUDESTA TUTKIMUSTULOKSIA:(Elina Haavio-Mannila ja Osmo Kontula, 2001)

Haluttomuus on suhteellista:
Voimakkaasti seksuaalista halua ilmaisseista miehistä ja naisista joka toinen koki sukupuolielämän merkityksen parisuhteensa onnellisuuden kannalta hyvin tärkeäksi.
Vähäistä halukkuutta osoittaneista miehistä ja naisista vain reilu kymmenesosa piti sukupuolielämää parisuhteelleen hyvin tärkeänä. à
Seksuaalinen halukkuus yhdistyi siis yksilön seksuaaliasioihin liittämiin arvoihin ja pyrkimyksiin.
Seksuaalisesti erittäin halukkaat miehet ja naiset olivat arvioineet itsensä huomattavasti muita useammin varsin taitaviksi seksuaaliasioissa.

Naiset vs. miehet:
Naiset olivat maininneet miehiä useammin seksuaalisen haluttomuuden esiintymisestä viimeksi kuluneena vuonna (1992, 1999).
Oma tai kumppanin ainakin melko usein ilmennyt seksuaalinen haluttomuus:
* 20 % miehistä vuonna 1992 ja 31 % vuonna 1999
* 30 % naisista v. 1992 ja 39 % v. 1999
->
Haluttomuudesta raportointi oli siis lisääntynyt 1990-luvun aikana ja erityisesti alle 45-vuotiaiden joukossa.
Naiset ovat melko usein peittäneet haluttomuutensa miehiltään ja miehet olivat aliarvioinneet kaikissa ikäryhmissä kumppaneidensa haluttomuuden.

Ikä:
Seksuaalista haluttomuutta ilmeni kaikenikäisillä, vaikka se olikin yleisintä ikäihmisillä.
Miesten kertomukset ongelmallisesta seksuaalisesta haluttomuudesta yleistyvät vähän myöhemmässä ikävaiheessa kuin naisilla.
Ikä ei kuitenkaan ollut seksuaalista haluttomuutta ehdottamasti määrittävä tekijä.

Haluttomuus erilaisissa suhteissa:
Haluttomuus on lisääntynyt 1990-luvulla sekä avio- ja avoliitoissa että erillissuhteissa.
Avio- ja avoliitoissa naisten haluttomuus oli lisääntynyt noin 10 % sekä miesten että naisten vastausten perusteella. Naisten vastausten mukaan miesten usein toistuva haluttomuus ei ollut lisääntynyt missään parisuhdetyypissä, mutta miesten ilmoitusten mukaan sitä oli tullut kuitenkin vähän lisää avoliitoissa ja vakituisissa suhteissa.
Suhteet, joissa kumpikaan osapuoli ei ollut haluton, olivat selvänä vähemmistönä kaikissa ikävaiheissa (noin 20 % suhteista).
Haluttomuutta vähiten erillissuhteissa, siten avoliitoissa ja eniten avioliitoissa.

Muita tekijöitä:
Kumppanin seksuaalinen haluttomuus ei liittynyt juuri millään tavalla siihen, oliko vastaaja harrastanut suu-ja käsiseksiä kumppaninsa kanssa tai siihen missä asennossa yhdyntä oli tapahtunut.
Arvioitiin suhteessa ilmenevää koskettelua ja fyysistä läheisyyttä:
Naiskumppanin haluttomuus liittyi miesten kokemaan parisuhteen puutteelliseen hellyyteen. Seksuaalisesti haluton nainen näyttää pidättäytyvän usein muustakin fyysisestä läheisyydestä.
Kumppanin halun puutetta kokeneet naiset olivat usein itsekin haluttomia.
Psyykkiset oireet lisäsivät tuntuvasti seksuaalista haluttomuutta.

Haluttomuuden hoidossa (Kaplan)

1.
Mikä saa seksuaalisen halun säätönappulan kääntymään on-asennosta, off-asentoon ?
Millaiset ajatukset ?
Millaiset tunteet ?
Millaiset tapahtumat ?
Millaiset teot ?
à Lisätään tietoisuutta siitä, miten tukahduttaa omaa haluaan, miten toimii seksuaalista ilmapiiriä madaltavasti, loukkaa toista, kiinnittää huomiota ulkoisiin asioihin.
2.
Lisätään tietoisuutta omista mielikuvista, omista aistillisista fantasioista ja annetaan niihin lupa.
Fantasiat ovat tärkeä terapeuttinen työkalu.
3.
Rentoutusharjoituksia, kommunikaatioharjoituksia, suuteluharjoituksia, videot

Huom! Ei miel. Sensate Focus I-II tai suihkua